Lattialämmitys on varpaiden valinta

Asuin- ja muissa tiloissa lämpimällä lattiapinnalla on suuri merkitys lämpöviihtyvyyteen. Lattialämmityksessä sähköenergia muuttuu lämpöenergiaksi käyttöpaikallaan eli lattiarakenteessa, ja lattiasta lämpö siirtyy huoneilmaan. Lattialämmitys muodostuu lattian sisään asennetusta lämmityskaapelista.

Perusperiaate on, että jokaisessa huonetilassa on oma kaapelilenkki ja sillä säädin, termostaatti tai keskitetty säätö. Lattian lämmitykseen voidaan käyttää myös tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysmattoa. Lämpömatto soveltuu hyvin peruskorjaukseen, koska se ei korota lattiaa kuin 2-6 mm. Lattia luovuttaa n. 10 W/m² teholla lämpöä, kun lämpötilaero on yksi aste lattiapinnan ja huoneilman välillä.

 

Käyttökohteet ja lattiamateriaalit
Tyypillisiä kohteita ovat kaikki asuintilat, samoin autotallin lattia. Toimistot ja erilaiset työpajat soveltuvat hyvin lattialämmitykselle. Lattiarakenteena on yleisimmin betonilattia, mutta lattialämmitys voidaan toteuttaa myös koolattuun puulattiaan. Pintamateriaaleista soveltuvat lähes kaikki materiaalit. Joillakin korkki- ja linoleumpäällysteillä on rajoituksia ja niiden suhteen kannattaa noudattaa valmistajan ohjeita. Osittain varaavalle lattialle sopii hyvin erilaiset puupinnat, kuten parketit ja lautalattiat, koska ne hidastavat lämmön luovutusta huonetilaan.
 
Jatkuvatoiminen lattialämmitys betonilattiassa
 
Käytetään tiloissa, joissa halutaan käyttää lämmitystä kosteuden poistoon tai muusta syystä korkeampaa pintalämpötilaa. Lattian pintalämpötilaa pidetään termostaatin säätämänä koko ajan vakiona ja verrattain korkeana. Pesuhuoneen ja saunan lisäksi WC:t ja tuulikaapit ovat tällaisia tiloja.
 
Minimi tehontarve on 50 wattia lattianeliötä kohden, jotta lattia saadaan riittävän lämpimäksi. Pesutiloissa käytetään 80-100 W/m² tehoa. Betonilaatan paksuudeksi riittää 7-8 cm. Tällaisessakin lattiassa voidaan termostaatin asettelumuutoksella lisätä jossain määrin yöenergian käyttöä.
 
 Miellyttävä lattian pintalämpötila on 27-28 astetta ja sen pitää vakiona lattiatermostaatti.
 
Osittain varaava lattialämmitys betonilattiassa
 
Osittain varaava lattialämmitys sopii kosteita tiloja lukuun ottamatta kaikkiin asuintiloihin. Varaaminen tapahtuu käyttämällä 10-12 senttiä paksua betonilaattaa varaajana. Lämpö varautuu lattialaattaan yöaikana ja vapautuu päiväsaikaan huonetilaan vähitellen pitäen huoneilman lämpimänä.   Kovemmilla pakkasilla varattu energia ei riitä, siitä nimi osittain varaava. Tällöin on useita mahdollisuuksia tarvittavan lisälämmön (= tasaavan lämmön) tuottamiseen. Usein puun käyttö on edullisin tapa. Jos siihen ei ole mahdollisuutta, voidaan tasaava lämpö tuottaa käyttämällä patteri- tai kattolämmitystä tasaavana järjestelmänä kalliimman energian aikana.

Lattialämmitystä itseäänkin voidaan käyttää tasaavana ottamalla avuksi ulkolämpötilan huomioiva säätötekniikka. Se aistii hyvissä ajoin tarvittavan lisälämmön ja alkaa antaa lyhyitä lämmitysjaksoja lattiaan. Näin lämpötila ei laske huoneessa ja lattiassa sallittua alemmaksi.  Puurakenteiseen lattiaan ei ole mahdollista saada varaavuutta.
 
Rakentamiskustannukset
Omakotitalon (n. 120 m²) lattialämmitysjärjestelmän kokonaiskustannukset ovat noin 5000 euroa. Kustannuksiin sisältyvät kaapelit ja säätötermostaatit asennettuna. Jos parannetaan säätötekniikkaa, se tietenkin nostaa kustannuksia. Järjestelmä edellyttää vielä lämpimän käyttöveden varaajan. 300 litran varaaja maksaa asennettuna runsaat 1000 euroa. Lattialämmitysjärjestelmän kokonaiskustannukset liikkuvat 6000-7000 euron haarukassa riippuen tasaavista lämmittimistä ja säätötekniikan tasosta.
  
Käyttökustannukset
Jatkuvatoiminen lattialämmitys käyttää samalla jakaumalla energiaa kuten esim. patterilämmitys. Osittain varaava järjestelmä siirtää päiväenergiaa voimakkaasti yölle ja silloin on mahdollista päästä alle 20% talviarkipäivän energiaosuuteen koko sähkömäärästä. Tällä saadaan edulliset käyttökustannukset ja kaupan päälle vielä hyvä lämpömukavuus. Tutkimuksissa on todettu osittain varaavan lattialämmityksen käyttävän noin 5 % enemmän energiaa patterilämmitykseen verrattuna, koska osa lämmöstä menee hukkaan lattian alle.
 
Muuta huomioitavaa
Lattialämmitys on paikoilleen asennetuna melko työläs korjattava ja se edellyttää siksi huolellisuutta ja ammattitaitoa asennustyössä. Ennen ja jälkeen valun tehdään tarkistusmittaukset, joilla varmistetaan kaapelin kunto. Työmaa-aikana on varottava kolhimasta kaapelia. Samoin valun aikana on huolehdittava oikeasta asennussyvyydestä - kaapeli loppupäätteineen ei saa jäädä eristeeseen kiinni. Valun on oltava tiiviisti kaapelia vasten eikä ilmakuplia saa jäädä. Samoin valussa ei saa olla kiviä. Kaapelia ei saa asentaa kiinteiden kalusteiden alle eikä liikuntasaumojen yli. Uuden betonilattian on kuivuttava noin kuukauden, ennen kuin lämmitys voidaan kytkeä päälle.
 
Säätölaitteisiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä sijoittamalla hieman lisää rahaa termostaattia kohden, paranee säädettävyys ja lämpömukavuus huomattavasti. Nykyaikainen säätö ottaa huomioon lämpöhäviöiden vaihtelut, jotka vaihtelevat ulkolämpötilan mukaan. Lämpötilan asettelussa on 27 astetta miellyttävä ja sopiva pesuhuoneissa. Varaavan lattianosan pintalämpötila ei saisi nousta yli 30 asteen.
 
 Lattialämpö lyhyesti 
 
+ Lattilalämmitys poistaa vedon tunteen lattilalta ja tarjoaa erinomaisen asumismukavuuden.
+ Pitää rakenteet kuivina.
+ Kaapelit ovat piilossa rakenteissa eivätkä rajoita sisustamista.

- Lattialämmitys on investoinneiltaan 20-30% kalliimpi kuin patteri- tai kattolämmitysjärjestelmä ja vie hieman enemmän energiaa. Halvemman yösähkön hyödyntämisen kautta kustannusero kuitenkin asumisen aikana tasoittuu.
 
- Asennus on tehtävä huolella, ettei kaapeliin jää vaurioita. Mahdollisen kaapelivaurion korjaaminen jälkikäteen on sinänsä varsin yksinkertainen ja kohtuuhintainen toimenpide. Samoin asumisen aikana ei lattiaan pidä tehdä reikiä ennen kuin on selvittänyt missä kaapelit sijaitsevat.